25 elokuuta 2010

"Kas vain", sanoi kesä kun huomasi syksyn talloneen sen.

Kesä oli ja mäni. Sade hakkaa ikkunoihin ja niin pois päin. Ihan tulin pitkästä aikaa blogiini ja täällä oli kommentti! Siitä ihan innostuin. (Oikeesti tulin tänne et sulen koko skeidan mut enhän mie voi ku mulla on yks lukijakin.) Oon niin ylpee. Yritän ehkä kirjottaa useemmin ja laittaa kuvia harvemmin. Koska jos on kuvia niin ei tartte tekstii ja tässä on kuitenkin kirjottamista varten tää loota (kuva kertoo enemmän ku tuhat sanaa, kaikki tietää..)

Piti kertomani että oon tehny ens kevättä silmälläpitäen kevätsiivouksen! Toissapäivänä jynssäsin keittiötä kaks ja puol tuntia semmosella pikkusella tiskaussienellä. Sieni siitä kärsi, mutta keittiön pinnat ei kärsinyt lainkaan, vaan ne arvatkaa mitä... puhdistuiii! Voin kertoa, että hella kannattaa väliajoin vetää irti kolostaan ja putsata maisemat.. Terveisin kehittyvä kotirouva.

Asunnon järjestystä on myöskin vaihdettu eilen. Se on nyt oikein erinomainen, tilava ja on ku ois loft-asunnossa. Sänky sai jatkoelämää ainaki monta vuotta kun siitä poistettiin jalat (aikaisemmin selällään nukkuja oli kuin riippukeinussa notkollaan ja mahallaannukkuja [allekirjoittanut] oli sit niinku vastariippukeinussa..). Ikkunaseinän ikkuna tuntuu hirmun isolta loftasuntoikkunalta ja kaikkea semmoista.

Sitten voin kertoa muuta tästä kesästä. Käärmeenpuremia 0, ampiaisenpuremia 0, ihmisenpuremia 0. En kerro montako itikanpuremaa, koska en tiiä, eikä ketään kiinnosta, koska ne on syöny kaikkia. Enempi kiinnostas jos joku ois säästyny niiltä kokonaan..Ilmoittautukoon hän! Lisäksi olen lomaillut ja ladannut akkujani tulevaisuuden koitoksia varten. Kamalaa jos ei ens kesänä ookkaan kesälomaa. Tai oikeestaan se ois ihanaa, koska tietäsin olevani töissä. Ja se ois hyvä.

Sitten. Oon syöny herneksii, mansikkoisii, ja ihan liian vähän vesimeloonia. Miten väärin on, että kun menee ostamaan vesimeloonia vartavasten sen halvan hinnan takia toiselta puolelta kaupunkia, niin sitä ei oo. Vääärin. Prkl.

Tänään olen käynyt ihanan Dodo Harakan kanssa kirpputorilla ja olin oikein reipas. Korissani kantelin kahta purkkia, kunnes päätin etten halua niitä täyttämään nurkkia. Semmonen runo. Olin aika ylpee. En ois kyllä köyhtyny ku 2€ ja ne ois ollu kivat ja nyt vähän kaduttaa kun niitä mietin mut siltikin. Hyvä minä. Mulla meinaan meinaa tursuu täällä..

Oon keränny kirpputorille myytävää! Mulla on yks ihan p...a keittokirja ja kaks tai kolme hiuspantaa. Ihana päästä romusta eroon. Joko noilla kamoilla lähen varaamaan pöytää. Menisköhän viikossa kaupaks.. Voisin myydä siellä vaikka myös käytettyjä lamppuja. Tai, kuten kerran todistin, avattu minigrip-pussipakkaus! Kuinka nerokasta. Jos tulee rahantarve niin ei kun vaan viimestä käyttöpäivää uhkaavasti lähenevät puoliks syödyt kaurahiutaleet ja ruisryynit kirppikselle. Nice.

Missään en oo kesällä käyny. Ja se ei haittaa. Koska kotini on kuin Olavin linna. Ei yhtä kaunis, eikä yhtä vanha, mut kerrostalo kuitenkin.

Tää oottas nyt tässä uuden loftasuntonsa muodikkaalla lattiasängyllä että eräs tuplakonsonanttiohjelma alkaa. Et kuitenkaan arvannu jotta mikä se oli. Adjöö! Ai niin ja unohin kertoo et mulla on hirveen iso säkki namuja. Nam.

2 kommenttia:

  1. haha, vähän vaan nauratti tuo Olavin linna -vertaus.. ihana henhi ^^

    VastaaPoista
  2. No hyvä. Jotta nauratti. Jatkan hömpönpömppöbloginkirjotusta. Pitäs keksii joku uusi nimi tälle. Joku mukava.

    VastaaPoista