Aamulla siinä leipäpalasta runnoessani mietiskelin et miks ihmeessä se maksamakkara on semmosta jönkkii. Miksei se voi semmosta helpostilevittyvää. Sitten jos joku semmosen keksii niin se ei kuitenkaan maistu yhtä hyvältä. Vaalee leipä + maksamakkara = mössömaksaleipä. ruisleipä + maksamakkara = täydellisyyttä. On siinä tässä minunki elämässä siis melekosia haasteita.
Sitten haluan kertoa, että oon hirveän ahkera opinnäytetyön kirjottaja. Koska kello on yli kolme (herranenaika se oli vasta kaks!) ja oon yhä koululla. Ainoastaan pääovi on auki ja kaikki valot on sammutettu. Paitsi tästä minun itselleni valtaamasta työhuoneesta. Mulla on sohva ja pari nojatuolii ja kaks tietokonetta ja pöytävalaisin. Mut ehkä ens viikolla tulen häädetyksi tästä. En kenenkään pakotteesta, mutta luulen et yleisen hälinän alkaessa on parempi siirtyy muihin tiloihin. Mulla on nimittäin semmonen ominaisuus, että jos joku tuolla nyt huutas että: nakki, niin saattasin ihan hyvin löytää sen nakin seuraavan kerran jostain ihan kummallisesta asiayhteydestä keskeltä oppariani. Niin siksi pitää mennä hiljaiseen tilaan. Siihen tarvii vaan semmosen läpyskän ja se pantti maksaa 30e enkä vielä raaski sitä maksaa. Ehkä ensi viikolla.
Niin sitä olin sanomassa että tää on ihan äärimmäisen pelottavaa olla täällä yksin. Kuitenki jotain rosmoja. Siksi lähdenkin N. Y. T. nyt vetämään täältä.
Hauskaa perjantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti