23 syyskuuta 2011

On syksy niin ihmeellinen


On syksy niin ihmeellinen. Minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa, värin uuden nyt saa,
linnut lentävät merien taa.

... Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.
Mihin pois katoaa, missä siilien maa,
mullan allako ne asustaa?

Kuka vaahterat kauniiksi saa, värit muuttaa ne, nyt punertaa?
Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään?
Missä maalarin tuon kotimaa?

Miten kypsyvät puolukat nuo? Mistä karpalot päälleen saa suo?
Mikä punertumaan saapi marjat ja maan?
Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.
Miten muutoksen saa koko kesäinen maa?
Värit hehkuvat nyt loistossaan.

 

Ihana pian 10-vuotias pikkuveli oli laittanut naamakirjaan nämä sanat. Googlettamalla se selvisi lastenlauluksi. Ja siskotyttökin sen tunnisti. Ihanat sanat. Ihana velipoika. Sivistyksessäni oli reikä. Ei ole enää. Ainakaan kyseistä reikää.


Kuvat www.weheartit.com

2 kommenttia:

  1. Sekin veli, jota ei tässä tekstissä mainittu, on ihana ja rakas. Kuten myös ne puolisiskot. Vai mitä he lie suomeksi ovatkaan.

    VastaaPoista
  2. Laulan tämän musiilinkikeessa

    VastaaPoista